Emmakympoy's Journal, 23 Apr 24

Aika vähän on vinkkejä mitkä olis jotenkin ns. varma veto. Helpommin sanottu ku tehty ehkä, että ehtii sitä myöhemminkin, ja stressiä pitäis vähentää 😬 Tekeminen vaa ei ajatustyöllä lopu, eikä stressi myöskään. Ja ikävää ku o koko ajan kurja olo, eikä itelle aikaa. Mut kyllä se sieltä tulee, lopulta. Ehkä siitä voi löytää vaikeina hetkinä jotain lohtua. 

Mitä jos niiden jääneiden annosten kylkeen vetää jotain salaattia? Saa mahan täyteen ja kalorit alemmas.  

Kiitos teille vinkeistä ja tsempistä. Rupean tänään merkkaamaan syömiset ylös ja huolehtimaan, että kalorit pysyvät miinuksella. Samoin pilkon nyt ekaksi tavoitteeksi kolme kiloa, että pääsen alle tammikuun lähtöpainon! 😀 

Ne "pakko syödä" -ruuat ja herkutkin mahtuvat useimmiten kaloreihin, jos ei päivä- niin ainakin viikkotasolla kunhan vaan sinnikkäästi merkkaa kaiken ylös 😊 Se on ollut itselle oivallus että vaikka 1-2 päivänä menisi syömiset ihan pieleen, viikkotasolla se useimmiten kuitenkin korjaantuu ainakin lähes kohdalleen. Ja jos jos mulla viikkotasolla kalorit on 1800-1900 1700 sijaan, ei maailma siihen kaadu, laihdun vaan vähän hitaammin. Ja tosiaan tuskin ne lapsilta jääneet ruuat on ruokaa kummempaa, eli ei tosiaan muuta kuin suunnitelmat uusiksi, kasviksia kylkeen ja kalorit ylös. Ihan tavallista kotiruokaa itsekin syön ja ihan kaikki mahtuu kyllä päivän kaloreihin, kunhan annoskoko on maltillinen. Jätän sitten tarvittaessa päivällisen tosi kevyeksi ja iltapalan pois, jos olen päivän aikana syönyt överit. Silloin tulee kunnon pätkäpaasto-tyyppinen buustaus rasvanpolttoon ja sillä ajatuksella on kiva odotella aamupuuroa. 

Jos tekis vaan ne annokset samaa kokoa, kuin lapsilla. Tietty jos on lestadiolaisperheen kokoluokkaa, niin sen kymmenen lautasen tyhjäksi kaapiminen tuo jo pelkästään ne kalorit, vaikka itse nauttisi vettä kukalliselta lautaselta. Jos taas on teinejä, niin hyvällä tuurilla syövät lautasen tyhjäksi. Vanha ohjehan oli se, että juo lasillisen vettä pohjaksi, niin ei mahdu niin paljon ruokaa mahaan. Mutta oli myös se, että lautanen syödään tyhjäksi. Kun tässä olin vuosia sitten avustamassa omia vanhempia, niin vaikka teki suht ok määrän, niin kyllähän se 3 annosta jakautui niin, että mulle 1,4 ja vanhemmille yhteensä se 1,6 ja siltikin äiti työnsi osan mun lautaselle, kun ei jaksanut. Ja sitten tietenkin piti olla päiväkahvit ja iltakahvit niiden kanssa pullaa tai keksiä. Ja vanhan mallin mukaan kun ne tekivät ruuan, niin aloitettiin kolmen litran kattilasta ja loppujen lopuksi osa sopasta tuli hellalle viiden litran kattilastakin. Ja sitten se perinteinen, eikö maistu, mitä vikaa ja täällä olis vielä vähän ei raaskis heittää hukkaan. Se on vaan pakko tarkkailla.  

Sosiaalisissa tilanteissa kannattaa valita syötäväksi valikoidusti ne parhaat herkkupalat ja syödä ne niin hitaasti seurusteluun keskittyen. Lisää ottamisesta voi myös hyvin kieltäytyä ja näitä kaikkia kannattaa opetella. Jos lapsilta jää ruokaa yli toistuvasti niin näin puolen tusinan lapsen äitinä voin vinkata että pienennä annoksia. Lapsilla ruolahalu vaihtelee ja heille puolestaan kannattaa opettaa että mieluummin ottaa lisää jos jaksaa ja haluaa. Tai voithan ylijääneen ruuan laittaa jääkaappiin ja lämmittää seuraavana päivänä itsellesi tai lapselle.