|
Olen tässä pidempään miettinyt, että pitää vähän avautua täällä omasta projektistani. Aloitin kesäkuun alussa, tarkoituksena pudottaa painoa pysyvästi eli hitaasti elämäntapoja muuttaen. Hyvältä näyttää noin vaa’an lukemien mukaan, mutta en vaan ymmärrä kun ei peilistä näy sellaisia muutoksia mitä löytää ennen-jälkeen -kuvia ihan vastaavista pudotuksista. Eikä myöskään ole ollut tarvetta vaatekaappia uudistaa, vyötä ehkä tarvitsee useampiin housuihin.
Vaikka se masentaa, en luovuta. Ymmärrän että vahvasti ylipainoisia edelleen ollaan ja mitään hyvä kroppasta naista ei hetkessä tästä saa aikaan. Vuosia niitä kiloja on tullut kerätttyö. Helpolla kuitenkin olen kiloja karistanut. En ole luopunut muusta kun karkeista, pullaa jne syön edelleen, toki vähemmän kun ennen. Pizzaa olen myös syönyt, mutta puolikkaan yhtenä päivänä. Leipä on yksi paheeni, mistä en luovu koska se on helppo ruoka etäpäivän keskelle. Lisäksi ohjelmaan on lisätty päivittäinen kävely. Alussa kirjasin kaikki syömiset tänne, jotta vähän opin mistä niitä kaloreita kertyy, mutta lopetin jossain kohtaa kun ruuat aika samoja päivästä toiseen ovat.
Henkistä hiertymää , mihin kaipaisin vertaistukea, tulee tuosta kilojen katoamisen näkymättömyydestä. Onko muilla isoista lukemista lähteneillä samoja ongelmia? Ettei pääsekään vaatekaappia uusimaan?
|