aurinkc's Journal, 26 Sep 20

Olisi varmaan aika tulla takaisin. 😐

Elämässä on mennyt taas tosi huonosti, joten syömiset on taas ihan perseellään. Ahmin yhä useammin enkä halua mennä taas siihen pisteeseen, että se on jokapäiväistä. Ahdistus on kuitenkin ollut viimeaikoina niin suurta, että oon ruoalla lääkinny itteäni. En ehkä jaksa alkaa laskea kaloreita, mutta voisin ainakin ottaa kuvia ruoistani, ehkä merkitä mitä oon syönyt ilman määriä. Oon taas hirveän väsynyt, masentunut, sänkyyn jumiutunut läski, enkä vaan jaksa tätä enää.

Pitäisi pudottaa noin 15 kiloa niin pääsisin rintojenpienennysleikkaukseen, nyt on siis pakko alkaa tehdä asialle jotain. En tällä hetkellä pysty siis bindaamaan eli sitomaan rintojani niin, että rintakehäni näyttäisi litteältä. Sen takia dysforiakin on jokapäiväistä ja helvetin lamaannuttavaa. Jos ei mikään muu, niin tämän on pakko nyt motivoida. Olen niin saatanan kyllästynyt siihen, että joka paikassa minua kutsutaan naiseksi. Ymmärrän toki, ettei ole mitään ulkonäöllistä syytä olettaa, että asia olisi toisin. Itse on siis muututtava.

Huomenna heitän kaiken roskaruoan ja herkut, mitä kotoa löytyy ja suunnittelen tarkkaan ruokalistan jatkossa. Muutaman kuukauden päästä katson taaksepäin ja olen onnellinen, kun olen päässyt jo pitkälle. En suostu enää voivottelemaan läskinä perkele. 👿👿👿